lauantai 30. maaliskuuta 2013

Odd Digits & Sickness



Hei kaikki!

Hyvää pääsiäistä kaikille! Täällä Pohjanmaalla virvotaan näin lankalauantaina ja olen tälle päivää ehtinyt bongata pari noita-akkaa kauppareissulla. Muutoin koko pääsiäinen ja koko kulunut viikko on kulunut sairastellessa ja nukkuessa. 

Viimeksi olin kipeänä tammikuun alussa, mutta yleensä mun taudit menee ohi muutamassa päivässä kun malttaa ottaa rennosti. Nyt olen ollut huonossa kunnossa maanantai-illasta lähtien, eli jo kuusi päivää. Pää on täynnä räkää, hengittäminen on hankalaa ja kuume poukkoilee missä lystää. Onneksi se ei ole kuitenkaan mennyt mihinkään 39 asteeseen, niin kuin lääkärissä ollaan varoiteltu. Pahinta tässä on varmaan se, että olo on kuin selkäänsä saaneella; lihakset ovat pahoin jumissa ja joka paikkaa aristaa. Kaiken lisäksi nousin tänään sohvalta jotenkin hassusti ja jokin naksahti selässä tosi ilkeästi. Nyt sitten rampaillaan oikein kunnolla, tiettyjä asentoja on pakko vältellä ettei tarvi irvistellä.

Maanantaina olin taas painonhallintatapaamisessa Marian kanssa. Mariakin oli flunssassa, joten tauti tarttui joko häneltä, tai sitten hommasin sen itse samaisena iltana, kun pidin parvekkeen ovea auki (oli hieno keli ja kissat pääsivät vähän ulos) ja nukahdin päikkäreille sohvalle. Itse veikkaan jälkimmäistä. Hyvä minä!


Tässäpä kuva tekstiä keventämään. Idda


Painonhallinnassa puhuttiin juurikin näistä samoista asioista, joista kerroin edellisessä merkinnässäni. Painon kanssa ei ollut tapahtunut oikeastaan mitään; viime kertaan verrattuna paino oli noussut 300g, joka on normaalia painonvaihtelua, kuten Mariakin komppasi. Painoin maanantaina siis 75,8 kg. Veikkaan, että suurimmaksi osaksi painooni vaikutti kavereiden kanssa vietetty kostea viikonloppu ja sunnuntain huonot syömiset.

Kerroin Marialle myös tästä seitsemäänkymmeneenkiloon lopettamisesta ja saimme aikaiseksi jonkinlaisen aikataulutuksen painonpudotukselle. Tulevaisuudessa olisi tarkoitus saada paino noin 73 kiloon juhannukseen mennessä ja tasan 70 kiloon elokuun lopussa / syyskuun alussa. 

Aika pitkä aikaväli muutamalle kilolle? Niin minäkin ajattelin, mutta kun miettii mitä kaikkea tässä on tulossa kevään ja kesän mittaan niin mielestäni tavoitteet ovat hyvinkin realistiset. Pääsiäinen on tunnetusti juhla-aikaa, jolloin vedetään jos jonkinmoista mössöä naamaan, toukouun alussa on vappu, sitten tulee kesälomat, Provinssirock, juhannus, Weekendfestival.. Kyllähän näitä riittää. Pääpointtina tässä on nyt siis se, etten enää kiduta itseäni jokaisesta huonosta suupalasta, vaan yritän löytää jonkinlaisen järkevän siirtymistavan normaaliin ruokarutiiniin; peruspiirteet pysyvät, mutta en ole enää totaalikieltäytyjä kuten ennen. Tarkoituksena on siis sallia itselleen pääsiäisenä mämmiä, Vappuna simaa ja sitä rataa.

Mielenkiintoisinta tässä painonhallinnassa on se, ettei paino olekkaan ihan noin vain hallittavissa. Sen todistaa jo tämän aamuinen puntarissa käynti. Puntari näytti niin absurdeja lukuja, ettei mitään rajaa. Punnitsen itseni siis aina samalla puntarilla ja samassa kohtaa ja aina aamulla noin 15 minuttiia heräämisen jälkeen. 

Tänä aamuna puntari nimittäin väitti painokseni 73,8 kg eli maanantaista olisi kadonnut 2 kiloa?! Ei tämä sairastaminen nyt niin voi vaikuttaa? Olin niin epäluuloinen, että astuin puntarille varmaan viiteen eri otteeseen ja aina se näytti samaa. Huh huh.. Enhän mä ole käynyt salillakaan nyt kahteen viikkoon?! Voiko tätä laittaa normaalin painon heittelyn piikkiin?

Toisaalta ihan sama, jos nyt sitten kerran painan tuon verran niin sittenpähän painan. Ainakin on luku josta taas innostua ja jatkaa eteenpäin, olipa kropasta sitten lähtenyt läskiä tai pelkkää nestettä. Tällä mennään.

Yksi juttu on muuten mukavasti nostanut päätään tässä sairastellessa. Antaisin oikeasti mitä vaan että olisin terve, enkä väsyisi saman tien jos teen jotain. Olisi niin ihana käydä salilla! Näin salilla käymisestä jopa unta viime yönä, joten näköjään se kipinä on palaamassa ♥.

Toinenkin juttu ketuttaa tässä makaamisessa. Kaikki kaverit ovat olleet juhlistamassa pääsiäistä edes jotenkin ja minä olen ollut kotona pitkähäntäisissä täissä kissojen kanssa. Muutamia kavereita oon kyllä nähnyt, mutta sitten olen heti väsynyt niin, että on ollut pakko päästä pötköttelemään. Telkkaria olen kattonut ihan liikaa, tuntuu että aivot muuttuu mössöksi tällä tahdilla. 



Simppa


Ai niin, ostin uimapuvun! Tykkään tästä mallista tosi paljon ja yllätyksekseni sain ostaa sen koossa 40! Taas tapahtui sama kuin aiemmin mainitsemani takin kanssa; ensin kokeilin kokoa 44, sitten 42 ja lopuksi päädyin kokoon 40.


KappAhlista 24,95€


Toinen asia, mikä "hämää" on esimerkiksi se, että näin pitkästä aikaa erästä ystävääni, joka on raskaana. Hänellä on todella upea vartalo, jopa raskaana ollessaan. Hämmästyin kovasti kun hän kertoi kohta painavansa 70 kg. Olemme suurin piirtein saman pituisia, mutta olen aina pitänyt itseäni huomattavasti isompana. Jotenkin todella outoa ajatella, ettei meillä ole kuin viitisen kiloa painoeroa! No joo, hän on raskaana, mutta silti! Jotenkin todella outoa!

Sama tilanne kävi eräässä puhelussa toisen kaverini kanssa. Puhuimme näistä painonhallintajutuista ja kerroin tästä "lopettaakko 65 kiloon vai 70 kiloon"-asiasta ja kaverini paljasti että jos painan joskus 65 kiloa niin painamme yhtä paljon. Siis mitä?! "Ei voi olla totta..mutta minähän olen aina ollut paljon isompi kuin sinä!" Ehkä minä joskus osaan hahmottaa itseni oikein.

Vatsa alkaa nyt kurnia siihen malliin, että pitää käydä tervehtimässä jääkaappia. Pitäkää sormet ja varpaat ristissä, että ihan oikeasti tokenen tästä. Inhoan sairastelua.

Päivän boonuksena random video.







6 kommenttia:

  1. Voi sua rakasta :( Kyllä se sairastelu voi tehdä tehtävänsä painon suhteen. Ootko saattanu syödä oikein mitään ja oot vaan juonu paljon? Mulla on ollu nyt tiistaista lähtien ruokahalu täysin kateissa. Mieli kyllä tekee kaikkea, mutta eilenki kun kotiin tulin, otin puolet nuudelipussista ja tonnikalapurkin, tomaattia ja fetaa sekaan. En saattanu syödä puoliakaan, ei maistunu. Söin eilen koko päivänä puolitoista leipää, jugurtin ja sen muutaman haarukallisen sitä nuudelihässäkkää. Tänään oon syöny 1 leivän ja 3 lusikallista mustikka-vaniljakiisseliä. En nyt oikein käsitä mikä vaivaa. Ja kun on naistenvaivat vielä päällänsä, niin silloinhan mä vasta syönkin, mut nyt ei siis laskisi mikään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ollu kyllä minkään näköistä ruokahalua, melkeimpä pakon kanssa piti jotain naamaan tunkea. Yskä jäi mutta olo on kuin uudella ihmisellä tällä hetkellä :) eiköhän sunkin ruokahlut sieltä jostain palaa :)

      Poista
  2. joo kyllä se sairastelu laihduttaa, mutta huonona puolena on se että kilot lähtee yleensä lihaksista eikä sieltä mistä pitäis :/
    Ite sairastin kans viimeks tammikuus, enkä toivois enää sairastuvani tälle keväälle. Kyllä se niin paljon kuitenki ottaa plus ei haluis olla yhtään pois koulusta.
    Ai että oli muuten hyvä piristäjä toi sun lopun random video :D kisut <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niimpä.. Mua ei kyllä toisaalta haittaa mistä se paino lähtee ihan sama :D kuhan lähtee :D

      Kissut on parasta ♡

      Poista
  3. Håhåi! Mites täällä pyyhkii? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Pinja!
      Joo olen itekkin todella tietoinen tästä mun aktiivisuuden tasosta blogin puolella...
      Palaan, kun on energiaa miettiä kirjoittamista. Tässä on ollu pääsykokeita, painon kanssa junnaamista ja saliongelmia.. poikaystäväkin tuli kuvioihin joten kirjoittaminen ei oo ollu mikään isoin prioriteetti ;)

      Kyllä tää tästä, palailen kun asiat on reilassa :)
      Ihana kun kuitenkin kysyit :)

      Poista

Anonyymi kommentoija, ilmoita nimimerkkisi!